sunnuntai 7. helmikuuta 2016

Arvostelu: Nasun suuri elokuva (Piglet's Big Movie - 2003)

NASUN SUURI ELOKUVA

PIGLET'S BIG MOVIE



Ohjaus: Francis Glebas
Pääosissa: John Fiedler, Jim Cummings, Andre Stojka, Kath Soucie, Nikita Hopkins, Peter Cullen, Ken Sansom ja Tom Wheatley
Genre: animaatio, seikkailu, lastenelokuva
Kesto: 1 tunti 15 minuuttia
Ikäraja: 3

A. A. Milnen "Nalle Puh" -kirjoihin (1924-1928) perustuva Nasun suuri elokuva on yksi lapsuuteni ehdottomista suosikeista. Nasu on lempihahmoni Nalle Puh -universumista ja hänelle omistettu elokuva on myös suosikkini Puh-filmeistä. Katsoin elokuvan useaan otteeseen lapsena, mutta viime kerrasta on jo kulunut vuosia. Monen vuoden tauon jälkeen löysin vihdoin Nasun suuren elokuvan Kampin Makuunista ja pakkohan se oli vuokrata. Olin erittäin iloinen, sillä elokuva toimi todella hyvin kaikkien vuosienkin jälkeen.

Pieni Nasu kokee olevansa hyödytön ystäviensä isojen suunnitelmien toteutuksessa ja lähtee. Nalle Puh, Ihaa, Tikru ja Kani ihmettelevät, minne Nasu on kadonnut ja alkavat etsiä häntä. Apunaan heillä on Nasun leikekirja, johon Nasu on taiteillut kuvia seikkailuistaan ystäviensä kanssa.

Nasu on aivan ihana ja suloinen pikku hahmo. Nasu ei mieti itseään, vaan on aina ystäviensä tukena. Yleensä pelokkaana kuvattu Nasu on tässä elokuvassa rohkeampi, vaikka yhä jännittääkin helposti. En ollut ennen nähnyt mitään Nalle Puh -elokuvia englanniksi, joten oli vaikea totutella alkuperäisiin ääninäyttelijöihin. Pakko sanoa, että itse pidän enemmän suomenkielisestä Nasusta, jota esittää Riko Eklundh. Alkuperäinen John Fiedlerin ääni saa Nasun kuulostamaan vanhemmalta, kuin hahmon luulisi olevan. Vaikka monet luulevat toisin, niin Nasu on poika, ei tyttö.
     Jim Cummings esittää taidokkaasti sekä Nalle Puhia, että Tiikeriä. Nalle Puh on aina yhtä höpsö ajatustensa ja ideoidensa kanssa. Hänelläkin ystävät tulevat aina ensin ja silloin täytyy nälkäkin siirtää syrjään. Tiikeri on oma ylienerginen itsensä, joka saattaa jossain kohtaa käydä hermoille, mutta niin hahmon kuuluukin.
     Kanista en pahemmin perustanut pienenä, enkä oikein vieläkään. Kai ongelmana on, että hölmöjen hahmojen joukossa Kani on liian järkevä, vaikka ei mikään järjen jättiläinen kuitenkaan. Kaikkein vähiten kuitenkin olen kiinnostunut Risto Reippaan hahmosta. Hänen kohdallaan varsinkin on ongelmana, että hän on liian "normaali" kulkemaan muiden hahmojen kanssa.
     Transformersista Optimus Primena tuttu Peter Cullen on loistava masentuneena Ihaana. Ihaa on samaan aikaan todella surullinen ja huvittava tapaus.
     Mukana ovat tietenkin muutkin tutut hahmot, eli Pöllö, Kengu ja Ruu, joista jälkimmäiset saavat yhdessä kohtauksessa hyvin ruutuaikaa.




Pitkän tauon jälkeen Nasun suurta elokuvaa oli tosiaan erittäin kivaa katsoa. Elokuvan taso on pysynyt ja sen jaksaa katsoa uudelleen lähes täysi-ikäisenäkin. Ymmärrän erittäin hyvin, miksi se on ollut yksi lempielokuvistani pienenä. Nasun suuri elokuva saa vähän väliä hymyn huulille ja hymy pysyy vielä pitkään elokuvan loppumisen jälkeen, sillä leffa on usein niin ihana, lämmin ja rakastettava, kuten kunnon Puh-seikkailun kuuluukin olla. Välillä on hieman surullista seurata, kuinka kaltoin Nasun ystävät häntä kohtelevat. Vaikka Nasu on aina pelastamassa päivän, kunnia ei koskaan mene hänelle. Onneksi muut alkavat kuitenkin vähitellen ymmärtämään tekojensa seurauksia elokuvan kuluessa. Elokuvassa on myös muutama muistelukohtaus Puolen hehtaarin metsän ystävysten seikkailuista, jotka on otettu suoraan Milnen kirjoista. Ne toimivat erittäin hyvin ja tuovat tarinaan mukaan sisältöä ja tunnetta. Muistelukohtaukset ovat myös siitä hyviä, että ilman niitä Nasua ei nähtäisi lähes lainkaan ja kyseessähän on hänen nimikkoleffansa! Muisteluiden tarkoituksena onkin saada ystävykset huomaamaan, mitä kaikkea pieni Nasu pystyykään tehdä.

Nasun suuri elokuva on tarina ystävyydestä ja siinä se onnistuu aika lailla täydellisesti. Se näyttää ystävyyden merkityksen ja siinä on yksi syy, miksi elokuva kannattaa näyttää perheen pienimmille. Se on myös syy, miksi se kannattaa katsoa uudestaan vanhempana. Omalla tavallaan uudelleen katsoessa tuntui, että itse elokuva olisi vanha tuttu ystävä, jonka tapasi pitkästä aikaa. Uudelleen näkeminen oli erittäin virkistävä kokemus. Pitäisi muitakin Puh-seikkailuja katsoa uudestaan pitkästä aikaa ja arvioida myös!




Animaatiojälki on oivallista. Elokuva on piirretty hyvin ja maalauksilta näyttävät taustat ovat erittäin hienoja. Elokuvan värit, varsinkin hahmoissa, ovat miellyttävän kirkkaita. Elokuva sisältää monta laulua, jotka kuljettavat tarinaa ja hahmoja eteen päin. Pääosin kappaleet ovat onnistuneita ja vaikka niitä ei kuuntelisi erikseen, niin ne toimivat elokuvassa.

Yhteenveto: Nasun suuri elokuva toimii erittäin hyvin vielä monen vuoden tauon jälkeen. Koska kyseessä on yksi lapsuuteni suosikeista, elokuvassa on tietysti tiettyä nostalgia-arvoa, joka tekee katselukokemuksesta itselleni tunteikkaamman. Silti koen, että kyseessä todella on hyvä leffa, minkä takia se toimii näin hyvin vielä tänä päivänä. Suosittelen elokuvaa todella paljon lapsille ja lapsenmielisille. Siitä löytyy hyvää sanomaa, hassuja hetkiä, mahtavia hahmoja, ihanaa lämpöä ja mukavaa seikkailua. Nalle Puh -elokuvat ovat siinä mielessä erikoisia Walt Disney -leffoja, että niissä jatko-osat ovat alkuperäistä parempia ja mielestäni Nasun suuri elokuva on leffoista se paras. Elokuvassa vain on alusta loppuun "sitä jotain", mikä saa minut pitämään siitä paljon. Katson elokuvan jatkossakin vielä monesti uudestaan ja yritän pitää pienempiä taukoja näkemiskertojen välissä.




Kirjoittanut: Joonatan Porras, 7.2.2016 - Muokattu 27.10.2018
Lähteet: elokuvan tiedot www.imdb.com ja elokuvan juliste www.impawards.com
Piglet's BIG Movie, 2003, Walt Disney Pictures


1 kommentti:

  1. Ihanaa kun kirjoitat näistä lapsuutesi suosikeista. Lukija saa tavallaan kaksi arviota yhden hinnalla, lapsen ja lähes aikuisen. Kirjoitat hyvin!

    VastaaPoista