INDEPENDENCE DAY - MAAILMOJEN SOTA
INDEPENDENCE DAY
Ohjaus: Roland Emmerich
Pääosissa: Will Smith, Jeff Goldblum, Bill Pullman, Judd Hirsch, Randy Quaid, Brent Spiner ja Vivica A. Fox
Genre: scifi, toiminta, seikkailu
Kesto: 2 tuntia 25 minuuttia / Extended Edition: 2 tuntia 33 minuuttia
Ikäraja: 12
Muistan, kun näin Independence Day - Maailmojen sodan ensimmäistä kertaa. En tosin osaa sanoa, minkä ikäinen olin tai vaikkapa vuodenaikaa, kun niin tapahtui, mutta muistan, että elokuva oli silloin "hei vau!" -kokemus. Näin sen, kun se tuli televisiosta ja edelleen ihmettelen, miksi viimeinen mainoskatko tuli, kun tarina oli jo päättynyt. Kun mainoskatko loppui, elokuvan lopputekstit alkoivat. Vain kerran minulle on käynyt sama juttu uudestaan. Omistin Independence Dayn joskus DVD:llä, mutten enää ja nyt kun Independence Day: Uusi uhka (Independence Day: Resurgence - 2016) on tulossa, niin minun täytyi etsiä tämä scifiklassikko tallenteistani ja katsoa se uudestaan pitkästä aikaa.
Avaruusoliot saapuvat Maahan ja alkavat tuhoamaan suurkaupunkeja. Yhdysvaltojen presidentin, lentäjäkapteenin ja tekniikkanörtin täytyy lyöttäytyä yhteen pelastaakseen maailma.
Will Smith pääsee olemaan oma itsensä - tai ainakin samanlainen kuin hän oli kaikissa uransa alkupään elokuvissa. Tässä hän näyttelee lentäjäkapteeni Steven Hilleriä. Smithiä jaksaa helposti katsoa samanlaisena vaikka monta elokuvaa putkeen ja hänessä riittää karismaa ja energiaa pitääkseen yksin katsojan mielenkiintoa yllä.
Jeff Goldblum takeltelee sanoissa tuttuun tyyliinsä ja pääsee toistamaan tutun "Must go faster!" -repliikkinsä Jurassic Parkista (1993). Hän esittää David Levinsonia, joka on selkeästi kaikkein fiksuin heppu koko maailmassa. Goldblum on jännästä puhetyylistään huolimatta erittäin oiva näyttelijä ja onnistuu tässäkin roolissa.
Bill Pullman näyttelee Yhdysvaltojen presidentti Whitmorea. Pullman on minulle muuten tuttu elokuvasta Avaruusboltsit (Spaceballs - 1987), joten on mielenkiintoista nähdä häntä todella erilaisessa roolissa.
Faijalla hommat hanskassa -komediasta (National Lampoon's Vacation - 1983) tuttu Randy Quaid esittää lentäjä Russell Cassea, joka väittää, että avaruusoliot olisivat aiemmin siepanneet hänet, mutta kukaan ei tietenkään usko häntä. Koskaan ei elokuvassa kuitenkaan käy selväksi, siepattiinko hänet oikeasti, vai oliko se vain hänen tarinansa.
Mukana on myös Brent Spinerin näyttelemä "hullu professori", tohtori Okun, joka tutkii avaruusolentoja. Okunin hahmo voi tuntua hieman liioitellulta, kuten myös lentäjä Casse, mutta he sopivat omalla oudolla tavallaan elokuvaan.
Pääkolmikolla on myös jokaisella oma naisensa, jotka joutuvat selviytymään avaruusolioiden hyökkäyksestä. Hillerin naisystävänä on Vivica A. Foxin näyttelemä Jasmine, presidentti Whitmoren vaimoa, Marilynia, näyttelee Mary McDonnell ja Levinsonin entistä vaimoa, Constancea, esittää Margaret Colin. Levinsonin isää näyttelee Judd Hirsch, joka on mukana ohjeistamassa poikaansa elämän vaikeuksissa.
Elokuva alkaa kuten monet lajityyppinsä edustajat: kuun pintaan syntyy massiivinen varjo, joka lähestyy maapalloa. Vaikka aloitus on hyvin yleinen, toimii se tässä täydellisesti. Se näyttää samantien katsojalle, että jotain on tulossa avaruudesta ja ihmiset ovat vaarassa. Vaikka elokuvan alussa useat ihmiset miettivät, että avaruuden muukalaiset tulevat rauhanomaisin aikein, niin elokuvan ensimmäiset kuvat jo viestivät katsojalle, että oliot ovat uhka ihmiskunnalle. Eipä aikaakaan, kun alkaakin jo tapahtua. Valkoinen talo, Empire States Building ja monet muut maamerkit saavat kyytiä, kun avaruusalukset ampuvat niitä lasersäteillään.
Independence Day - Maailmojen sodan voi jakaa helposti kolmeen osaan. Ensimmäisessä osassa esitellään hahmot ja avaruusalukset laskeutuvat. Näytetään siis tarinan lähtökohdat. Toisessa osassa avaruusoliot aloittavat hyökkäyksensä ja ihmiskunta kärsii. Pientä vastarintaa yritetään, mutta siitä ei ole hyötyä. Kolmannessa osassa käydään kunnolla muukalaisia vastaan. Vielä selkeämmäksi tämän jaottelun tekee se, että elokuva tapahtuu kolmen päivän aikana, heinäkuun toinen, kolmas ja neljäs päivä, joista viimeinen on tietysti elokuvan nimen mukaisesti USA:n itsenäisyyspäivä. Vaikka suuren osan tarinoista voi jakaa näin kolmeen osaan, niin pidän siitä, kun se on tehty todella selkeäksi jaotteluksi. Aiemmin samanlaisesta tarinankerronnasta olen käyttänyt esimerkkinä elokuvaa Man of Steel (2013).
Elokuvassa on perinteisen tarinankerronnan lisäksi myös hyvin perinteisiä asioita scifigenressä. Ensinnäkin avaruusalukset ovat pyöreitä, eli juurikin lentäviä lautasia. Muukalaisten päät ovat hyvin pelkistetyt ja niihin on otettu mallia kaikkein perinteisimmistä avaruusolioista. Ja tietysti alukset ampuvat kirkkaita lasersäteitä. Independence Day - Maailmojen sota on todella voimakkaasti tyylitelty. Siinä on vahva isänmaallisuusteema läpi elokuvan - kuinka USA:n presidentti olisi kaikkein suurin ja hienoin mies, mitä maa päällään kantaa. Davidin hahmo on se tutkija, jota kukaan ei usko, ennen kuin on jo melkein liian myöhäistä ja kapteeni Hiller... noh Will Smith esittää itseään. Kyseessä on myös todella vahvasti dramatisoitu elokuva. Etenkin alkupuolella, jossa alukset saapuvat, kuvat hämmästelevistä ihmisistä on tehty todella dramaattisiksi ja niitä on paljon. Hämmästelykohdat yhdistettynä kestäisivät jo aika kauan. Loppupuolella kuultava presidentin puhe maailman takaisinvaltauksesta on hiottu niin tyylikkääksi ja henkeä nostattavaksi kuin vain voi.
Elokuvan on ohjannut Roland Emmerich, joka on tehnyt monia ison luokan maailmantuhoamiselokuvia, kuten The Day After Tomorrow (2004) ja 2012 (2009). Hän on myös ohjannut yhden Godzilla-elokuvan (1998) ja hän aloitti Stargate-fanituksen elokuvallaan Tähtiportti (Stargate - 1994). Hänen elokuvansa saavat lähes aina todella ristiriitaiset arviot, mutta Independence Day - Maailmojen sota saattaa jopa olla yleisesti hänen pidetyin elokuvansa. Elokuva on paikoitellen niin suurissa mittakaavoissa kulkeva, että sitä voisi helposti pitää Michael Bayn tekemänä rymistelynä.
Elokuva on kuvattu ihan hyvin, vaikka välillä itse ainakin olisin asemoinut kameran paikan toisin. Leikkaus toimii muuten, mutta alkupuolen siirtymät kohtauksesta toiseen valkoisen välähdyksen kanssa ovat todella häiritseviä. Äänimaailma on hyvin mietitty ja David Arnoldin säveltämä musiikki sopii loistavasti elokuvaan. Tehosteet ovat valitettavasti kärsineet pahasti vuosien varrella. Itse asiassa melkein mitkään efektit eivät näytä enää nykypäivän kriteereillä hyviltä. Toisaalta, kun kyseessä on muutenkin niin selkeästi tyylitelty elokuva, niin heikommat tehosteet jopa sopivat siihen. Elokuvaa on silti välillä hieman hankala katsoa naurahtamatta kököille efekteille.
Yhteenveto: Independence Day - Maailmojen sota on omalla tavallaan aivan nerokas elokuva omassa genressään. Sitä voisi helposti pitää pohjana nykyaikaisille avaruusolioiden hyökkäyksistä kertoville elokuville. Se ei ota itseään liian vakavasti, mikä toimii tässä todella hyvin. Kuitenkin kaikessa "hölmöydessäänkin" elokuva voi jopa liikuttaa. Pääkolmikon näyttelijäntyö on onnistunutta ja vaikka Russell Cassen ja tohtori Okunin hahmot menevät aikalailla yli, niin ratkaisu toimii. Tehosteet näyttävät nykyään erittäin heikoilta, mutta sen kykenee (ehkä) katsomaan sormien läpi. Kaiken kaikkiaan kyseessä on hyvä scifielokuva ja hieman kyllä pelottaa, että mitä Independence Day: Uusi uhka pystyy tarjoamaan. Se näyttää nimittäin enemmän samalta kuin joka vuosi tulevat scifirymistelyt, eikä juurikin Independence Dayn jatko-osalta. Suosittelen Independence Day - Maailmojen sotaa kaikille scifielokuvien ystäville, kuten myös Will Smith -faneille ja ison luokan rymistelyelokuvien katsojille. Hauskana yksityiskohtana on lopputeksteissä oleva teksti, ettei yhtäkään eläintä tai avaruusoliota vahingoitettu elokuvan teon aikana.
Kirjoittanut: Joonatan Porras, 19.6.2016
Lähteet: elokuvan tiedot www.imdb.com ja elokuvan juliste www.ratpackpodcasts.com
Independence Day, 1996, 20th Century Fox Film Corporation, Centropolis Entertainment
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti