tiistai 28. helmikuuta 2017

Arvostelu: King Kong (2005)

KING KONG (2005)



Ohjaus: Peter Jackson
Pääosissa: Naomi Watts, Adrien Brody, Jack Black, Andy Serkis, Thomas Kretschmann, Colin Hanks, Jamie Bell, Evan Parke ja Kyle Chandler
Genre: seikkailu
Kesto: 3 tuntia 7 minuuttia / Extended Edition: 3 tuntia 20 minuuttia
Ikäraja: 12

Vuonna 1933 ilmestyi hirviöelokuva nimeltään King Kong. Elokuva sai pääasiassa hyvän vastaanoton ja on vuosien varrella muodostunut klassikoksi. King Kong sai samana vuonna jatko-osan Son of Kong, mutta se sai lähinnä vain huonoja arvioita. Vuonna 1976 ilmestyi uusi versio, joka oli myös nimeltään King Kong, minkä lisäksi vuonna 2005 sai ensi-iltansa Peter Jacksonin ohjaama, vieläkin saman nimen alla kulkeva elokuva. Nyt kun hirviögorillasta on taas ilmestymässä uusi leffa, Kong: Skull Island (2017), halusin palata aiempaan filmatisointiin ja katsoa vuoden 2005 King Kongin uudestaan. Näin elokuvan ensimmäisen kerran joko vuonna 2006 tai 2007. Olin erittäin vaikuttunut näkemästäni ja sainkin elokuvan omakseni. Olen katsonut sen lähes joka vuosi ainakin kerran ja olen myös nähnyt alkuperäisen, vuoden 1933 King Kongin. Tämä Peter Jacksonin versio elokuvasta sai ilmestyessään kehuja, etenkin tehosteistaan, joista se voitti mm. Oscar-palkinnon. On kuitenkin erikoista, että vuosien varrella on alkanut tuntua, että ihmiset eivät enää erityisemmin pitäisi tästä elokuvasta. Itselläni se kuuluu suosikkielokuvieni joukkoon ja olen aina täynnä intoa katsoessani sitä. Katsoin elokuvan puoli kuukautta ennen uutta Kong: Skull Islandia ja olen sataprosenttisen varma, ettei tuo uusi pätkä voi mitenkään olla tämän King Kongin tasoinen teos.

Kuvausryhmä lähtee tekemään elokuvaa mystiselle Pääkallosaarelle. Siellä he törmäävät alkuasukasheimoon, joka sieppaa toisen päätähden, Ann Darrow'n ja uhraa hänet jättimäiselle gorillalle nimeltä Kong. Ryhmä ottaa tehtäväkseen pelastaa Annin, kun taas Ann ja Kong muodostavat erikoisen ystävyyden.

Pääosassa Ann Darrow'na nähdään Naomi Watts, joka suoriutuu roolistaan erinomaisesti. Watts tuo hahmoon oikeanlaista herkkyyttä ja hentoutta, eikä mikään ihme, että Kong kokee tarvetta suojella häntä kaikelta. Ann on pienissä teatteriesityksissä esiintyvä näyttelijä, joka haaveilee jostain isommasta. Elokuvaan pääseminen kuulostaa unelmalta, joka käy toteen - jos unelma siis sisältää villejä alkuasukkaita ja hirviömäisen apinan. Alkupuolella hahmo on täynnä elämää, kun taas saarella hän joutuu kaiken aikaa vaaratilanteisiin, jolloin pelko nousee. Hahmo muuttuu hienosti leffan aikana ja hänen kehittymistään on mielenkiintoista seurata.
     Yleensä komediarooleista tuttu Jack Black näyttelee elokuvan ohjaajaa, Carl Denhamia. Välillä Black ei tunnu täysin istuvan vakavasti otettavan hahmon rooliin, mutta vetää yleisesti ottaen osansa mainiosti. Carl on suuruudenhullu, joka kuvittelee olevansa paljon enemmän kuin oikeasti onkaan, eikä hän osaa arvostaa muuta kuin elokuvabisnestä. Carlilla tuntuu olevan taito pilata kaikki, mihin hän ryhtyy ja vähitellen hän alkaa itsekin huomata asian laidan. Saarella hahmo alkaa muuttua psykoottisemmaksi, jolloin Blackin tyhjä tuijotus pääsee parhaiten oikeuksiinsa.
     Adrien Brody esittää elokuvan käsikirjoittaja Jack Driscollia, jonka kanssa Annilla tulee jonkinlaista juttua. Brodysta löytyy tietynlaista "rähjäisyyttä" mitä Jackistakin, jolloin hän on sopiva rooliin. Hahmo vaikuttaa aluksi tavalliselta lukutoukalta, mutta kun Ann siepataan, Jackista alkaa kehkeytyä sankari.
     Kuvausryhmä kulkee Pääkallosaarelle tietty laivalla ja paatin miehistöön kuuluu erinomaisen laaja hahmogalleria. Thomas Kretschmann on Venture-laivan kapteeni Englehorn, joka ei erityisemmin pidä Carl Denhamista. Evan Parke on laivan perämies Hayes, joka johtaa pelastusretkeä ja jolta tuntuukin löytyvän oikeaa johtajahenkeä. Jamie Bell on Jimmy, joka löydettiin laivalta joskus salamatkustajana, mutta pääsi jäämään töihin miehistöön. Jimmy on hieman rauhaton tapaus, mutta hänestä löytyy myös kunnon nuori mies, joka haluaa todistaa etenkin Hayesille olevansa enemmän kuin pelkkä pahainen varas. Andy Serkis on laivan kokki Lumpy, joka tuntuu kaiken aikaa todella tylyltä tapaukselta. Lobo Chan on Choy, joka toimii laivalla talonmiehenä. Kuvausryhmään kuuluvat Carlin ja Jackin lisäksi myös Carlin avustaja Preston (Colin Hanks), joka yrittää hienovaraisesti takoa järkeä Carlin päähän, kuvaaja Herb (John Sumner), jonka rooli ei ole kovin iso ja äänimies Mike (Craig Hall), jota Ann erehtyy luulemaan Jackiksi. Ja mitä olisikaan elokuva ilman sen päätähteä? Kyle Chandler esittää toimintastara Bruce Baxteria, jota ihmiset ihannoivat, mutta joka on tositilanteessa täysi pelkuri. Chandler on loistava valinta ärsyttäväksi näyttelijäksi, jolla on noussut pissa päähän ja joka kuvittelee olevansa erityisenkin hyvännäköinen.
     Lumpy-kokin lisäksi Andy Serkis esittää myös nimikkohahmo Kongia, joka on lähes kymmenmetrinen gorilla. Serkis esitti Peter Jacksonin ohjaamassa The Lord of the Rings -trilogiassa (2001-2003) Klonkkua, joka toteutettiin motion capture -tekniikalla. Siinä näyttelijä esittää kaikki liikkeet ja puhuu repliikit, joiden perusteella animaattorit luovat tietokoneella digiversion hahmosta. Kong on tehty samalla tyylillä. Jos tämän tietää, niin on vain pakko hämmästellä, kuinka täydellisesti Serkis vetää gorillan roolia. Kong on Pääkallosaaren alkuasukkaille kuin jumala ja onkin paikan kuningas. Vaikka Kong onkin mahtipontinen, vahva ja voittamaton, häntä käy välillä sääliksi, sillä leffan aikana tajuaa, että ilman Annia Kong olisi aivan yksin.

Elokuva tapahtuu 1930-luvulla, kunnianosoituksena alkuperäiselle King Kongille. Alkuosuus esittelee hahmojen lisäksi hienosti aikakauden meininkiä ja New Yorkia. New Yorkissa esitellään tärkeimmät hahmot ja laivamatkalla esitellään hienovaraisesti myös miehistö. Esittelyt tehdään niinkin mainiosti, että ennen kuin huomaakaan, niin osaa helposti erottaa hahmot toisistaan. New Yorkista löytyy kaksi puolta: Annin köyhä maailma, jossa täytyy tehdä mitä tahansa, jotta saa syömistä ja Carlin ylellinen elokuvabisnesmaailma, jossa täytyy tehdä mitä tahansa, jotta saa työnsä esille. Kun päästään laivalle, kummankin maailmat katoavat ja ollaan täysin merenkäynnin armoilla. Laivaosiosta löytyy riemua ja tanssahtelua, mutta myös pahaenteisyyttä, kun aletaan lähestyä Pääkallosaarta. Alkuasukaskohtaukset ovat karmivasti toteutettuja ja jotkut alkuasukkaista ovat oikeasti maskeerattu pelottavan näköisiksi. Riemu on kaukana viimeistään siinä vaiheessa, kun Kong vie Annin syvälle metsään ja pelastusryhmä lähtee aseet kannossa perään. Samalla kun ryhmä yrittää selviytyä erilaisista vaaroista, Annin ja Kongin välit muuttuvat lämpimiksi. Ann tajuaa, ettei Kong olekaan hirviö, vaan väärinymmärretty olento ja Kong ymmärtää, että maailmassa on muutakin kuin väkivaltaa. Kong saattaa olla maailmansa herra, mutta häneltäkin pettävät jalat alta, kun Ann saapuu kuvioihin mukaan

Monet kritisoivat sitä, että elokuva olisi liian pitkä. Kyllähän se kestää yli kolme tuntia ja onhan se sinänsä pitkä verrattuna alkuperäiseen alle kaksituntiseen King Kongiin. Se ei kuitenkaan tunnu erityisen pitkältä, eikä se missään nimessä ole puuduttava tai pitkäveteinen. Alun esittelyt menevät nopeasti ja ennen kuin huomaakaan, on kulunut jo puoli tuntia. Laivamatka kestää toiset puoli tuntia, jotka menevät myös nopeasti. Saariosuus sisältää paljon seikkailua ja toimintaa, jolloin aika kiitää eteenpäin. Tarina on rytmitetty kolmeen osaan, jotka ovat selkeästi erilaisia ja suunnilleen yhtä pitkiä, jolloin elokuva tarjoaa kaiken aikaa jotain uutta. Rytmitys toimii hienosti. On hauskaa, että jotkut yli kolmetuntiset leffat voivat tuntua niin lyhyiltä, kun taas jotkut puolitoistatuntiset pätkät eivät tunnu koskaan päättyvän. King Kong onkin niin hienosti rakennettu, että sen jaksaa katsoa useasti uudelleenkin.

Tunnelma on vaikuttavasti luotu. Elokuvan aikana saa hymyillä, nauraa, kauhistua, jännittää ja ehkä jopa itkeä. King Kong on yllättävänkin kaunis teos, mikä on poikkeavaa hirviögenrelle. Eikä Kong edes ole mikään pahis tai hirviö, vaikka lähes kaikki ihmiset hänet sellaisena näkevätkin. Kong on liikuttava tapaus ja elokuva onnistuu useasti koskettamaan katsojaa. Huumoria löytyy tietenkin, vaikka erityisesti ei vitsejä olekaan mukana. Kauhuelementtejä tuovat alkuasukkaat, sekä piinaavan karmiva kohtaus täynnä jättihyönteisiä. Etenkin kohtauksessa esiintyvät suuret mato-otukset ovat kuvottavia. Upea jännite kulkee läpi koko elokuvan, eikä se päästä otteestaan koskaan. Toimintaa on tietenkin mukana ja yksi parhaista kohtauksista on, kun Kong suojelee Annia kolmelta T-Rexia muistuttavalta dinosaurukselta. Siinä kohtauksessa näytetään täydellisesti, kuinka huikea ja kova hahmo Kong onkaan, eikä voi muuta kuin ihailla kohtauksen tyylikkyyttä. Koskaan ei selitetä, miksi Pääkallosaari on täynnä eläviä dinoja tai miksi sitä hallitsee ylisuuri apina, mutta niin nyt vain on. Lyhyesti viitataan siihen, että Kongin kaltaisia gorilloita on ollut useampiakin, mutta jostain syystä hän on jäänyt yksikseen. Nokkelia viittauksia tehdään myös alkuperäiseen King Kongiin. Kokonaisuus on aivan huikea ja kun lopputekstit alkavat, voi katsojana jäädä helposti sanattomaksi, kun on niin vaikuttunut näkemästään.

Ohjaaja Peter Jackson on tehnyt aivan huikeaa työtä luodessaan uutta versiota hirviöklassikosta. Jacksonilta löytyy todella vahva visio ja hän on tuonut sen näyttävästi mukaan leffaan. Muistan lukeneeni, että Jacksonilla oli kaksi juttua, mitkä hän halusi tehdä elokuvina: "King Kong" ja "The Lord of the Rings". Molemmat hän teki ja erittäin taidokkaasti. Hän aloitti suunnittelun jo 1990-luvulla, mutta megalomaanisen The Lord of the Ringsin takia King Kongin teko viivästyi. Odotus palkittiin mahtavalla teoksella. Jackson toimi myös käsikirjoittajana yhdessä Fran Walshin ja Philippa Boyensin kanssa, sekä tuottajana. Hänet voi myös nähdä lentokoneen ampujana, mutta hänet on erittäin vaikea tunnistaa ilman tuttua partaa. Visuaalisesti elokuva on pääasiassa tyylikkään näköinen. Itse Kong on tehty huikeasti, kuten myös dinosaurukset. Valitettavasti välillä huomaa, milloin näyttelijät esiintyvät vihreän tai sinisen kankaan edessä, jolloin tausta on lisätty mukaan jälkikäteen. Elokuva on kuvattu muuten todella hyvin, mutta hidastukset näyttävät oudon suttuisilta. Leikkaus on erittäin sujuvaa. Lavasteet ovat huikeita, kuten myös pienoismallit - sekä Pääkallosaarella että 1930-luvun New Yorkissa. Puvustuksella on tuotu hienosti ajankuvaa mukaan. Äänitehosteet ovat huikeita, etenkin Kongin karjahdukset. Musiikin säveltänyt James Newton Howard on tehnyt loistavaa työtä ja hänen musiikkinsa säestää tarinaa upeasti. Mukana on hempeää musisointia, eeppistä pauhua ja piinaavaa tunnelmointia. Siinä missä Kongin ja dinosaurusten välisessä taistossa soi kunnon toimintamusiikki, on hienoa, että kontrastina jättitorakkakohtauksessa on käytetty minimalistisesti musiikkia, jolloin karmivat äänitehosteet muokkaavat tunnelman pelottavaksi.

Elokuvasta on olemassa Extended Edition, joka on kolmetoista minuuttia pidempi kuin alkuperäinen teatteriversio. Extended Edition sisältää pidennettyjä ja uusia kohtauksia, joissa on mukana uusia hirviöitä. Näissä kohtauksissa tehosteet eivät ole ihan yhtä hienoja ja ensimmäinen uusi kohtaus, jossa ryhmä törmää Triceratops-dinosaurukseen, tuntuu turhalta ja sen takia ei ole enää yhtä suuri ihmetys myöhemmin, että saarella on eläviä dinosauruksia.

Blu-rayn kuvanlaatu on erinomainen. Lisämateriaalina Blu-raylla on "U-Control" -toiminto, jonka avulla elokuvan voi katsoa samalla, kun lisämateriaalit pyörivät aina välillä kuvan nurkassa. Tällä tavalla olisi kai tarkoitus nähdä kätevästi, kuinka tietyt kohtaukset on tehty, samalla kun kohtaukset pyörivät ruudulla, mutten usko, että kovin moni jaksaisi tai yrittäisi keskittyä samaan aikaan sekä leffaan että extroihin. Mitään kunnon "making of" -pätkää ei ole mukana.

Yhteenveto: King Kong on todella hieno uudelleenfilmatisointi klassisesta seikkailuelokuvasta. Ohjaaja Peter Jackson on tehnyt upeaa työtä elokuvan parissa. Vaikka välillä tehosteista näkee heikompia osuuksia, on elokuva silti vaikuttava ja näyttävä. Itse Kong on erittäin hienosti tehty. Näyttelijäkaarti on mainio, kuten myös laaja hahmogalleria. King Kong on yllättävän kaunis elokuva ja se sisältää jännitystä, romantiikkaa, kauhua, toimintaa, huumoria, riemua ja koskettavuutta. Myös ällöttäviä kohtia on mukana, joten herkimmille varoitus. Kuvaus toimii muuten upeasti, mutta hidastukset ovat kummallisen suttuisia. James Newton Howardin säveltämä musiikki säestää elokuvaa täydellisesti. Suosittelen katsomaan elokuvan, jos pidätte seikkailuelokuvista tai hirviöistä. Joku King Kong -filmatisointi kannattaa katsoa ennen uutta Kong: Skull Islandia, jotta on edes hieman perillä tarinan alkuperistä. En usko, että tuleva leffa voisi olla kovin kummoinen, mutta toivon, että se olisi viihdyttävä. Jossain kohtaa pitää katsoa alkuperäinen King Kong uudestaan ja nähdä vihdoin vuoden 1976 versio.




Kirjoittanut: Joonatan, 12.2.2017
Lähteet: elokuvan tiedot www.imdb.com ja elokuvan juliste www.joblo.com
King Kong, 2005, Universal Pictures, WingNut Films, Big Primate Pictures, MFPV Film

4 kommenttia:

  1. Tämä on mun lapsuuuden elokuva ja musiikki on yks myös hyvimmmistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hienoa ja niin on! Oletko muuten nähnyt alkuperäisen vuonna 1933 tehdyn King Kongin?

      - Joonatan

      Poista
  2. Jaa tervehdys, katselin ihan muun leffan arviota. (Indiana Jones) ja nythän nämä pitää tsekata kaikki arvostelut läpi kun tunnut olevan asiakirjoittaja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mahtavaa kuulla, että arvostelut toimivat! En siis kirjoita leffamietteitäni turhaan.

      PS. En tiedä huomasitko jo, mutta sivulta löytyy arvostelut myös alkuperäisestä, vuoden 1933 King Kongista kuin myös vuoden 2017 leffasta Kong: Pääkallosaari!

      Poista