lauantai 4. helmikuuta 2017

Arvostelu: Paranormal Activity 3 (2011)

PARANORMAL ACTIVITY 3 (2011)



Ohjaus: Henry Joost ja Ariel Schulman
Pääosissa: Christopher Nicholas Smith, Lauren Bittner, Jessica Tyler Brown, Chloe Csengery, Dustin Ingram, Hallie Foote ja Johanna Braddy
Genre: kauhu, jännitys
Kesto: 1 tunti 23 minuuttia / Unrated Director's Cut: 1 tunti 34 minuuttia
Ikäraja: 16

Paranormal Activity (2007) ja sen jatkoesiosa Paranormal Activity 2 (2010) olivat isoja hittejä, joten tietysti sarjaan tehtiin lisää elokuvia. Budjettia nostettiin jälleen parilla miljoonalla ja Paranormal Activity 3 tuottikin maailmanlaajuisesti yli sata miljoonaa dollaria. Itse näin sarjan neljä ensimmäistä osaa vasta vuosi sitten ja pidin niitä toimivina kauhupätkinä. Joulun jälkeen aloimme tyttöystäväni kanssa katsomaan sarjaa alusta alkaen ja Paranormal Activity 3 olikin viimeinen elokuva, jonka katsoimme vuonna 2016. Ensimmäisellä kerralla kun näin elokuvan, minun oli vaikea katsoa se loppuun asti, sillä tunnelma oli mielestäni niin piinaava. Toivoin, että tunnelma tarttuisi toisellakin katselukerralla. Jälleen oli aika laittaa valot pois ja katsoa hieman paranormaaleja tapahtumia.

HUOM! Tämä arvostelu sisältää SPOILEREITA koskien sarjan edellisiä osia Paranormal Activity ja Paranormal Activity 2!

Vuonna 1988 perheen talossa alkaa tapahtua outouksia ja perheen isäpuoli asennuttaa asuntoonsa kameroita, jotta hän voisi selvittää, mistä on kyse. Ja suojellakseen kahta tytärpuoltaan: Katieta ja Kristia.

Perheen Dennis-isäpuolta näyttelee Christopher Nicholas Smith. Jälleen kerran mieshahmo on se, joka haluaa tietää, mistä on kyse ja päättää kuvata kaiken. Smith suoriutuu tällaisesta roolista paremmin kuin kahden edellisen elokuvan mieshahmot, mutta jää silti hieman ontoksi.
     Tämän elokuvan nainen, joka ei ymmärrä miehensä kuvailujuttuja, eikä usko koko demonihommaan, on perheen Julie-äiti, jota esittää Lauren Bittner. Bittnerin suoritus on ihan hyvä, mutta Julie ei jää erityisemmin mieleen, sillä hän ei oikeastaan tee elokuvassa mitään.
     Elokuvassa tosiaan nähdään kahdesta edellisestä osasta tutut Katie ja Kristi lapsina ja heitä näyttelevät Chloe Csengery ja Jessica Tyler Brown. Lapsinäyttelijät suoriutuvat yllättävän hyvin ja uskottavasti rooleistaan. Brownin esittämä Kristi on selkeästi isommassa roolissa. Kristi puhuu läpi elokuvan jollekin, mitä hän kutsuu Tobyksi ja mitä vanhemmat luulevat pelkäksi Kristin mielikuvitusystäväksi. Toby on valitettavasti todellinen, eikä kovin ystävällinen. Ja kuten kauhuelokuvissa on aiemminkin huomattu, pikkutytöt voivat olla erittäin karmivia...
     Muita hahmoja leffassa ovat Dustin Ingramin näyttelemä Denniksen kaveri Randy, Hallie Footen esittämä isoäiti Lois ja Johanna Bradyn näyttelemä lastenvahti Lisa. Katie ja Kristi nähdään myös aikuisina lyhyesti ja heitä esittävät yhä Katie Featherston ja Sprague Grayden.

Kuten juonikuvauksesta voikin jo päätellä, Paranormal Activityn jatko-osat eivät vieläkään kuljeta tarinaa eteenpäin ensimmäisen elokuvan tapahtumien jälkeiseen aikaan, vaan näyttävät enemmän riivauksien lähtökohtia. Jo Paranormal Activity 2:n aikana katsojat saivat tietää joitain vihjeitä siitä, miksi demoni piinaa Katieta ja Kristia, ja Paranormal Activity 3 avaa salaisuuksia vielä enemmän. Elokuva tapahtuu syksyllä 1988 ja tämäkin osa on tehty dokumentin kaltaiseksi hyödyntäen "found footage" -tyyliä, jossa hahmot itse kuvaavat kaiken. Alkukohtaus yhdistyy tyylikkäästi sarjan toiseen osaan, mutta sen jälkeen kaikki nähtävä on vanhasta videotaltioinnista, jossa Dennis yrittää saada selville, mitä talossa tapahtuu. Turvakameroiden kaltaista kuvaa on jälleen nähtävissä, minkä lisäksi hauskana uutuutena on kääntyilevään tuulettimeen kiinnitetty kamera, jonka käytöllä on luotu todella jännittäviä kohtauksia.

Elokuva luo jännitystä jälleen tutuilla jutuilla. Ovet aukeavat ja sulkeutuvat itsestään, esineet liikkuvat mystisesti ja valot menevät päälle ja pois päältä. Uutuuksiakin on onneksi mukana, jolloin Paranormal Activity 3 ei tunnu pelkältä vanhan kertaukselta. Tällä kertaa mukana ei ole Ouija-lautaa, mutta Bloody Marya kyllä leikitään. Siinä siis seisotaan peilin edessä, sammutetaan valot, lausutaan "Bloody Mary" kolme kertaa ja pistetään valot päälle, jolloin Bloody Maryn pitäisi ilmestyä peiliin ja viedä sanojalta silmät päästä. Sehän ei tietenkään kannata ja siitä seuraa kohtaus, joka saa katsojan pysymään täysin paikoillaan, katse kiinni ruudussa. Se ei tosin ole vielä mitään elokuvan loppukohtaukseen, joka oli lähes yhtä piinaava ja intensiivinen kuin muistin. Sen aikana voi vain olla onnellinen, ettei elä yksin omakotitalossa, josta voi löytää mitä tahansa kulman takaa. Kohtaus tuo mielenkiintoisen lisäyksen sarjaan, sillä sellaista ei olla ennen nähty Paranormal Activity -elokuvissa. Jännityksen luominen aloitetaan jälleen hitaasti, mutta karmivat jutut tulevat mukaan aiemmin kuin kahdessa edellisessä osassa. Kyseessä on mielestäni sarjan karmivin osa, mikä tekee siitä myös ehkä parhaimman, vaikka onkin lähinnä vain ihan hyvä elokuva, kuten edellisetkin leffat.

Paranormal Activity 3:n ovat ohjanneet Henry Joost ja Ariel Schulman, jotka ohjasivat viime vuonna yhdessä teinijännäri Nerven (2016). Kaksikko tuntuu tietävän, mitä tekee ja pitää tunnelman samanlaisena, vaikkakin hieman tehostettuna. "Found footage" -kuvaustyyli toimii jälleen (toisin kuin useissa elokuvissa) ja etenkin tuuletinkamera on nerokkaasti keksitty ja sillä otetut kauan kestävät kuvat nostattavat jännitystasoa entisestään. Leikkaus on sujuvaa, eikä kiirehdi liikaa. Äänitehosteilla tuodaan lisätunnelmaa ja tuttuja paukahduksia ja huminoita on kuultavissa. Musiikkia ei vieläkään oikein esiinny sarjassa.

Elokuvasta on olemassa kaksi eri versiota: alkuperäinen teatteriversio ja yksitoista minuuttia pidempi Unrated Director's Cut, joka sisältää uusia sekä pidennettyjä kohtauksia. Itse olen nähnyt elokuvasta vain teatteriversion, mikä on harmi, sillä uskoisin lisättyjen kohtauksien tuovan mukaan lisäjännitystä.

Yhteenveto: Paranormal Activity 3 on tähän mennessä sarjan intensiivisin osa. Vaikka siinä on samanlaista jännityksen luomista kuin kahdessa edellisessä, se aloittaa nopeammin piinaavat osiot ja loppukohtaus on oikeasti karmiva. Näyttelijät ovat ihan hyviä rooleissaan - varsinkin Chloe Csengery ja Jessica Tyler Brown - mutta hieman alkaa häiritä, että mies- ja naispäähahmot tuntuvat olevan joka elokuvassa samanlaiset. "Found footage" -tyyli toimii jälleen kerran ja kääntyilevä tuuletinkamera on loistava keksintö. Jos pidit kahdesta edellisestä elokuvasta, niin suosittelen vilkaisemaan myös Paranormal Activity 3:n. Jos et tiedä, mistä voisit sen laillisesti katsoa, niin mielestäni se tuntuu pyörivän jatkuvasti televisiossa.




Kirjoittanut: Joonatan, 1.1.2017
Lähteet: elokuvan tiedot www.imdb.com ja elokuvan juliste www.collider.com
Paranormal Activity 3, 2011, Paramount Pictures, Blumhouse Productions, Solana Films, Room 101

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti